1. Näpsis

    Näpsis New Member

    Joined:
    Jun 4, 2007
    Messages:
    15
    Helpfuls Received:
    0
    Location (Country):
    Finland
    Minkäslaisia suosituksia antasitte, kun mulla ei oo kolmeen vuoteen oireillu toi sp, ja nyt taas pitkästä aika pasahti paise samalle mestalle ku aikasemmin... Meinaan vaan että kannattaisko vinkua uus lähete kirurgille vai olla ihan hissukseen ja toivoo että vaiva ei uusis taas seuraavaan kolmeen vuoteen. Onko minkälaisia kokemuksia paheneeko sp iän myötä?:confused:
     
  2. Mr. Right

    Mr. Right New Member

    Joined:
    Apr 29, 2008
    Messages:
    48
    Helpfuls Received:
    1
    Location (Country):
    Finland
    Hei vaan kaikille vaivan kanssa eläville ja sivusta seuraaville, ja jos täällä ny muita lukee tätä niin kaikille sitte vissiin ihan tasapuolisesti!

    Näpsikselle voisin heti alkuun sanoa, että ainakin Hatanpään päiväkirurgialla sanoivat, että hyvin vähän on keski-ikäisiä potilaita siellä ko. taudin johdosta, että ilmeisesti tauti tapaa hellittää jossain vaiheessa!

    Oma tarinani alkoi taudin kanssa vuodesta 2005 kun huomasin että jotain ylimäärästä jäi boxereihin ja oma tietokonetuoli alkoi haista pahalle.. meni siinä jonkun aikaa, kunnes kipu oli niin paha, ettei jalkapallon peluu enää luonnistunut. Terveyskeskukseen ja antibioottikuuri (itsehän en taudista vielä siis tiennyt mitään, tk-lääkäri käsitteli paiseena). Heinäkuussa armeijaan, kolmen päivän päästä siellä huomasin taas oireet, ja kävin lääkärillä -> E:n paperit ja leikkaukseen. Elokuussa leikkaus Seinäjoen keskussairaalassa, haava ommeltiin, mutta aukesi. Haavan hoitoa jatkui siitä eteenpäin aina joulukuulle 2006. Armeijan onnistuin lusimaan välissä kirjurina kuin ihmeen kaupalla (ei varmasti auttanut paranemista). Ja olipa siinä jossain välissä verenmyrkytyskin kun salmonellan olin jostain napannut matkaani.

    2006 joulukuussa siis toinen leikkaus Hatanpään päiväkirurgiassa, ja parani hyvin.. näytti silmin terveeltä alkukesästä 2007, mutta vuosi edelleen sidelappuun ihan vähän. Ja nyt sitten tuli eilen käväistyä kolmannen kerran, putsattiin kohtuu iso ontelo ja ommeltiin jälleen kiinni 4cm haava. Katsellaan nyt kuinka tästä edistyy.. jos ei parane niin pitänee ruveta katselemaan noita muita leikkausmenetelmiä (eksyin palstalle vasta tänään, ja luin samantien kaikkien tarinat :p). Hoito on omalla kohdallani ollut hyvää, kun äitini sattuu olemaan sairaanhoitaja, ja tyttöystäväkin on oppinut erinomaiseksi hoitajaksi ;)

    Itse voisin hoitomenetelmiin lisätä, että suihkuttelun jälkeen HAAVA KANNATTAA KUIVATA! Itse kuivaan hiustenkuivaimella, niin typerältä kun se tuntuukin, mutta havalle pahinta on, että se jää muhimaan märkänä pakaravakoon. Eihän haava rutikuiva saa olla, mutta eihän se sitä siellä pakaravaossa olekaan hetken ajan kuluttua, vaikka sen pesujen jälkeen kuivaisikin. Olen huomannut kuten muutkin, että karvojen ajo todella nopeuttaa paranemista, vaikka jotkut lääkärit ovatkin sitä mieltä, että karvojen ajelu ja mahd. kasvava sänki ärsyttää haavaa. Monenmoista ohjetta olen saanut ja käynyt miljoonalla eri lääkärillä ja kuullut "2 viikon päästä on kunnossa" liiankin monta kertaa. Kunpa kaikki löytäisivät tämän palstan heti kun tauti heille ilmenee, niin osaisivat hoitaa ja pyytää oikeanlaista hoitoa.

    Paskamainen tauti, kun rakastamani urheilulajit ovat olleet 3 vuotta poissa, ei oo helppoo opetella uutta elämäntyyliä, toivottavasti joskus pääsee takas entiseen. Eikä tämä mahdolliselle elämänkumppanillekaan niin mukavaa ole. Eikai tässä kummempia, tsemppiä vaan kaikille ja enköhän mä tänne kirjottele kans kuinka oma tilanne etenee! Tulipas pitkästi tekstiä.. toivotttavasti ette nukahda kesken ;)
     
  3. Katariina

    Katariina New Member

    Joined:
    Mar 23, 2008
    Messages:
    136
    Helpfuls Received:
    0
    Location (Country):
    Finland
    Hei taas pitkästä aikaa!

    Taas täällä teille valittamassa :).

    Minäpä tyttö kävin sitten keskussairaalassa kyselemässä tuosta seromasta josta kirjoitin aikaisemmin. Siinä sitten kirurgi työnsi kirurgisen neulan vuotokohtaan ja totesi että seroma on noin 2 cm pituinen onkalo. Kuulemma mahdollista on, että seroma voi aloittaa uuden onkalon mutte sille ei voi sitten mitään. Keskusteltiin sitten että jos vuoto jatkuu joudutaan leikkaamaan seroma pois.
    Tämän reissun jälkeen vuoto lakkasi noin viikon jälkeen ja ajattelin että jes nyt tämä vihdoin loppuu ja menin takaisin kouluun ja aloin elelemään normaalia elämää. Ja kas, viikko ennen vappua ja huomasin että mitäs muuta kuin kellertävää vuotoa tulee jostain takaliston kohdalta pienissä määrin. Että näinköhän tämä rumba sitten taas kohta alkaa uudestaan. :confused:
    No onneksi ensi viikolla kontrolli asiasta erikoiskirurgin kanssa, sitten taas nähdään että heiluuko skapeli vai ei.

    Tosi mälsä on kyllä tämä tauti ja niiiin huonoon elämäntilanteeseen onnistui tulemaan kun meinasi koulusta valmistuminen olla hilkulla ja vihdoin ja viimein kun olen saamassa elämäni unelmaduunin alkaa taas haava vuotamaan.

    Vappuja kaikille ja voimia tämän taudin kanssa ihmettelyyn. :)
     
  4. perhonen

    perhonen New Member

    Joined:
    Feb 24, 2008
    Messages:
    9
    Helpfuls Received:
    0
    Location (Country):
    Finland
    Heippa pitkästä aikaa!

    Kävin kuin kävinkin sitten näyttämässä persaustani yths:n läääkärillä (vihdoin viimein n. kuukausi sitten). Lääkäri oli sellainen suht vanha äijä, joka vaikutti siltä, ettei sitä tippaakaan kiinnosta ja toisaalta tää vaiva on sellainen, ettei sitä kovin helpolla lähde kenellekkään tyrkyttämään.
    No, kuitenkin se nopeasti vilkaistuaan totesi, ettei ole mitään ihon alaista paisetta tms. minkä takia pitäisi mitään toimenpiteitä tehdä. Hänen mielestään iho on vain hieman tulehtunut. Yritin siltä tingata syytä haavan erittämiseen ja se totesi, ettei sillä ole hoidon kannalta merkitystä. Että semmosta...
    Hoidoksi sitten määräsi antibioottikuurin ja jotain salvaa, jotka koin ihan turhiksi, kun tilanteeni on kuitenkin ollut sama jo pari vuotta. Eli nyt sitten vain odottelen, että joku päivä tilanne karkaa kokonaan käsistä ja joudun saman tien leikkaukseen.
    Toinen positiivisempi näkymä on sitten se, ettei mitään koskaan tapahdukaan. Olen saanut pidettyä tulehduksen aisoissa pesuilla ja niinkin luonnonmukaisesti, kuin inkivääriteetä lipittämällä. Se tuntuu toimivan ihan oikeasti!
    Eli katsellaan ja odotellaan miten käy...
     
  5. Mr. Right

    Mr. Right New Member

    Joined:
    Apr 29, 2008
    Messages:
    48
    Helpfuls Received:
    1
    Location (Country):
    Finland
    Tietoa vai tietämättömyyttä?

    Perhonen, puhuitko itse, tai puhuiko lääkäri mitään sinus pilonidaliksesta/oliko tauti tuttu hänelle? Minullekin nimittäin määrättiin antibioottikuuri ensimmäisellä kerralla, joka oli niin kuin varmaan itsekin tiedät väärä hoito. Eritys lakkasi, mutta alkoi jälleen 3kk kuluttua, jolloin toinen lääkäri kertoi että on tehty väärä hoito, ja pisti lähetteen leikkaukseen. Toivotaan, ettei asia kuitenkaan ole sinulla näin :)

    Itselläni on nyt viimeisimmästä leikkaushaavasta tikit poistettu, ja haava on parantunut hyvin (haava kuin sijaitsee niin ylhäällä, että saa ilmaa koko ajan). Minulla on kuitenki epäilys kirurgin tekemästä virheestä, josta tarinoin myöhemmin, kunhan asia varmistuu (ja mahdollinen hoitovirhesyyte on laitettu matkaan).

    Kesäisiä fiiliksiä! :) ja tenttejä varten lukuintoa vielä kaikille jotka niitä puurtavat!
     
  6. Katariina

    Katariina New Member

    Joined:
    Mar 23, 2008
    Messages:
    136
    Helpfuls Received:
    0
    Location (Country):
    Finland
    Takapakkia

    Kävimpä sitten tänään kontrollikäynnillä sairaalassa. Ja siellähän on taas pieni fistelin alku, aivan lähellä peräaukkoa. Neulasondilla kokeili miten pitkälle menee, ja tuseerasi peräaukon kautta, tarkisti ettei ole sinne mennyt. Ei ollut vielä mennyt mutta kirurgi oli siitä silti huolissaan kun oli niin lähellä sitä.

    Nyt sitten meno magneettikuvauksiin kesällä ja uudestaan kirurgin juttusille. Vähän antoi jo vihiä että uusi leikkaus olisi taas tulossa ja tällä kertaa haava jätetään auki, ja laitettaisiin mahdollisesti sian kudosta! sinne että parantuisi paremmin. Onko kukaan kuullut mokomasta ennen? Kirurgi sanoi että on tehnyt sen viidelle potilaalle ja paranee sen avulla kuulemma hyvin.

    Kommentteja /kokemuksia siankudoksesta?

    Että muuten harmittaa, se olisi sitten jo kolmas leikkaus tämän jutun kanssa. Oireet kuulemma alkavat muistuttamaan jo perinerium(?)fisteliä, se vissiin käsittääkseni vähän eri juttu kuin tämä mikä nyt on diagnosoitu?
     
  7. Salama

    Salama New Member

    Joined:
    Oct 6, 2007
    Messages:
    3
    Helpfuls Received:
    0
    Location (Country):
    Finland
    Noniin.

    Maaliskuussa kävin Etelä-suomalaisessa keskussairaalassa kirurgian polilla tutkittavana ja ilmoitettiin, että leikkaukseen joskus toukokuun puolen välin nurkilla. Samalla kerrottiin, että tupakointi kannattais lopettaa...yllättäen. Kuulemma jo ennen leikkausta olisi hyvä olla minimissään 6 viikkoa polttamatta. Vaihdoin sitten siinä saman päivän aikana savut purkkaan. Tästäkin aiheesta voisin kertoa enemmänkin mutta kun ko. aihe ei oikein tänne kuulu niin sivuutetaan se tällä kertaa.

    Tuli sitten kutsu vuodeosastolle, jota hieman ihmettelin. Samassa sairaalassa yhtä tuttua oli leikattu päiväkirralla mutta selitys mun vuodeosastokutsuun oli se, että asun yksin ja sitä leikkauksen jälkeistä yötä ei saa olla yksin, joten osastolle sitten viime maanantaina. Operaatio tehtiin spinaalipuudutuksessa maanantain aikana ja esilääkityksenä diapam+panadol. Haava oli noin 15cm pitkä ja muutaman sentin levyinen ja syvyinen "soutuveneen muotoinen" ja suljettiin sieltä syvältä puolessa vuodessa sulavilla tikeillä ja päältä sulamattomilla. Tikkejä taitaa olla kolmessa "kerroksessa" ja operaatio meni hienosti kaikin puolin. Heräämössä hieman kipulääkitystä ja haava ei edes vuotanut vaikka selällään makailinkin. Puudutuksen vähentyessä siirto takaisin osastolle ja olo oli jopa mainio. Seuraavana päivänä kotiin ja tuliaisina kolmen viikon sairasloma. Päällimmäiset tikit poistetaan hieman yli kahden viikon päästä leikkauspäivästä ja jälkikontrolli (ellei ilmene ongelmia) heinäkuun loppupuolella.

    Heti leikkausta seuraavana päivänä sain aloittaa suihkuttelun ja sitä nyt on jatkettu. Mitään teippiviritelmiä ei haavan päälle suositeltu vaan tarkoitus on tuuletella haavaa niin paljon kuin mahdollista. Kipulääkkeinä kotioloissa Panacod ja Burana 600mg mutta niitä ei paljoo ole edes tarvittu. Olo on yllättävän hyvä jos ei kutinaa oteta lukuihin mukaan. Kovin syviä venytyksiä haava tuskin vielä sietää ja autolla ajoa ei uskalla edes ajatella...kyydissä kuitenkin pystyy istumaan hetken.

    Toivottavasti paraneminen jatkuu hyvin ja ei iske infektioita. Tämä siis oli mulle ensimmäinen operaatio ja katsellaan nyt mihin tilanne kehittyy. Kerron lisää tässä sairasloman aikana jos kerrottavaa tulee. Jaksamista kaikille vaivan kanssa painiville! :)
     
  8. Katariina

    Katariina New Member

    Joined:
    Mar 23, 2008
    Messages:
    136
    Helpfuls Received:
    0
    Location (Country):
    Finland
    hmm

    Minkäköhän takia hirveän useat leikkaukset on tehty muuten spinaalipuudutuksessa kun miut on aina nukutettu? Onko tämä joku sairaalakohtainen juttu, vai ovatko lekurit aatelleet että mie en pysyis paikallani operaation ajan? :) Usein vaikuttaa myös siltä että spinaalipuudutuksen ovat usein saaneet miehet, ei naiset.

    Salamalle onnea hyvin alkaneesta toipumisesta, pidän peukkuja että operaatio jäisi sinun kohdalla viimeiseksi (nimimerkillä jo kolmas leikkaus tulossa). :)
     
  9. Salama

    Salama New Member

    Joined:
    Oct 6, 2007
    Messages:
    3
    Helpfuls Received:
    0
    Location (Country):
    Finland
    Sairaalan tulohaistattelussa kysyin, että tehäänks toimenpide nukutuksessa vai puudutuksessa ja sillon lääkärit ei viel osannu sanoo mitään. Heräämössä sanottiin, että tosta spinaalista toipuu nopeemmin ja siks sitä käytetään ainaki tossa sairaalassa mieluummin. Mulla kyseessä oli ensimmäinen toimenpide koskaan ja ensimmäinen yö sairaalassa koskaan, joten en voi väittää olevani alan asiantuntija. :eek:

    Kiitokset. Alkaa käydä pikku hiljaa aika pitkäks kun ei voi/saa ajaa mut muuten liikkuminen on jo höyhenenkevyttä ja kipujakaan ei oo ollenkaan...vähän niinku kämpillä jumissa. Muutamaan päivään en oo tarvinnu kipulääkkeitä ollenkaan. Tuolta ulkomaankielisistä osioista lueskelin, että tumma punotus, mätä/haju ja kipu olis kai niitä hälyttäviä oireita mut ei näy mitään niistä. Taidan silti jonain päivänä soittaa kotisairaanhoidon tsekkaamaan, että kaikki on kunnossa tuolla tikkauksen nurkilla. Itte kun sinne ei oikein näe millään ilveellä.
     
  10. Katariina

    Katariina New Member

    Joined:
    Mar 23, 2008
    Messages:
    136
    Helpfuls Received:
    0
    Location (Country):
    Finland
    Kuulostaa hyvältä jos ei kipujakaan ole ja muita komplikaatioita. Aina kannattaa pyytää varmistus ammattilaiselta varmuuden vuoksi, etenkin kun ei oikein itse varmasti näe sitä haavaa :).
    Hyvä juttu että ei tarvitse kauheasti kipulääkkeitä, etenkin setti burana ja panacod (sisältää kodeiinia) aiheuttaa tosi inhaa ummetusta, joka varmast ei oo kauhean hyvä toipumiselle (minulla ainakin peloteltiin haavan repeämisellä jne.)
    Ota Salama-hyvä nyt vaan rennosti ja vaikkapa lue hyviä kirjoja tai katso leffoja joita olet aina ajatellut katsovasi, rentoutuneena paranee paremmin :).
     
  11. Susanna

    Susanna New Member

    Joined:
    May 28, 2008
    Messages:
    1
    Helpfuls Received:
    0
    Location (Country):
    finland
    Oma sairaskertomukseni

    Hei kaikille!
    Mua oli haitannut kyseinen vaiva noin 10 vuotta, ennen kuin pääsin/uskaltauduin vihdoin leikkaukseen. Kolmelle yleislääkärille olin uskaltanut valittaa asiaa (=tämän asian otin aina vastaanotolla vikaksi esille sinä nolona juttuna;)), mutta he olivat sanoneet, että leikkaus on melko hankala, eikä siihen kannata ryhtyä. Täytyisi vaan kärsiä.:confused:

    Vihdoin kohtasin lääkärin, joka ilmoitti, ettei vaiva lähde ikinä ilman leikkausta ja laittoi lähetteen Kirralle. Tämänvuoden tammikuun lopussa sitten leikattiin patti ja haava aluksi suljettiin. Viikon päästä haava tulehtui äkillisesti, ja verta kirjaimellesti lensi haavasta. :eek: Hoidettiin sitten avohaavana. Kaksi kuukautta kävi kotisairaanhoitajat kotona, mutta onneksi kävivät päivittäin, sillä haava umpeutui nätisti pohjasta asti, ja sain huhtikuussa terveen paperit. Tämän jälkeen olen voinut mainiosti.:)

    Minut leikattiin Helsingin Kirralla. Pelkäsin leikkausta todella paljon, mutta onneksi antoivat erittäin runsaasti pamia:D, kun kerroin asiasta. Kirurgin tapasin nopeasti ennen leikkausta, mutta sen jälkeen herrasta ei kuulunut mitään. Olisin halunut tietää leikkauksen onnistumisesta vähän enemmän. [vv]

    Sairaanhoitajat oli sekä kirralla että kotona aivan mahtavia ja kannustavia. [^^] Lääkärit olivat sitten aivan toista maata. [vv] Eivät kuunnelleet, kaikki eivät edes ymmärtäneet suomea, olivat kiireisiä, antoivat huonoja hoito-ohjeita (hoitajatkin aina ihmettelivät) ja määräsivät liian vähän kipulääkkeitä. Lisäksi tiedonvälitys Kirran, terveyskeskuksen ja kotisairaanhoidon välillä ei onnistunut (johtuu kuulemma tietojärjestelmien yhteensopimattomuudesta), minkä vuoksi jouduin aina suullisesti selittämään jokaiselle taholle erikseen tapahtumavaiheista (joita oli aika reippaasti: muuttuvia haavahoito-ohjeita, lääkkeiden vaihtoa, paperirumbaa siitä, kenen kuuluu hoitaa haavaa...)

    Yleisesti koko rumbasta ja vinkkejä kohtalotovereille:
    - heti kun oireita ilmenee, menkää lääkäriin ja pyytäkää lähete leikkaukseen. Mitä pitempään ongelma on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä käytäviä tulee lisää ja leikkaushoidon onnistuminen "sitten joskus" on paljon hankalampaa.
    - ongelmasta on kiusallista puhua (etenkin näin naisena). Lisäksi on vaikea selittää työssäpoissaoloa. Työpaikalla kerroin, että menen leikkaukseen, josta en sen enempää halua puhua. Se riitti. Esimerkiksi esimies ei edes saisi kysellä diagnoosia ym. Toinen vaihtoehto on kertoa, että menee vaikka selkäleikkaukseen ym.
    - pyytäkää vahvoja kipulääkkeitä (ei mitään Panadolia) leikkauksen jälkeen
    - Kuulin Kirralta, että noin 97% suljetuista haavoista ei parane. Joten suosittelisin, että vaaditte haavan jätettäväksi auki. Vaikka parantuminen kestää kauemmin, ei ainakaan tule isoja säikähdyksiä ja pettymyksiä.
    - Lisäksi kannattaa vaatia, että haavaa hoidetaan päivittäin!!! kotona tulehdusriskien ja oman jaksamisenne kannalta. Eli sanotte, että ette pysty ajamaan ym. terveyskeskukseen ja vaaditte kotihoitopalvelua sosiaalitoimistosta. (Mun hoitona oli ensin 15 min. haavan suihkutus, sen jälkeen se putsattiin suolaliuoksella ja sisään laitettiin Sorbactia)

    Tsemppiä kaikille!
     
  12. Katariina

    Katariina New Member

    Joined:
    Mar 23, 2008
    Messages:
    136
    Helpfuls Received:
    0
    Location (Country):
    Finland
    Susannalle kysymys

    Hei, Itselläni siis tulossa syksyllä leikkaus ja tod.näköisesti jätetään avohaavaksi hoidettavaksi. Olen juuri tuota kotihoitoa ajatellut että olisiko sellaista mahdollista saada, ja paljon se mahtaa maksaa. Itse olen kotihoidossa työskennellyt (lähihoitaja), mutta enemmän vanhuspuolella ja ei ikinä ole tarvinnut miettiä tuota maksupuolta näin työntekijänä.

    Minulla tuleva haava tulee olemaan n. parin cm päässä peräaukosta, joten tuntuu täysin mahdottomalta sitä itse hoitaa, pari hoitajatuttua minulla on, mutta eivät hekään voi olla koko ajan sitä omien töidensä takia olla putsaamassa.

    Miten siis sinä Susanna sait kotihoidon itsellesi ja paljon se sinulle kustansi?

    Mahtavaa kuulla aina noita tarinoita että parantuminen on onnistunut, ehkä itsekkin joskus kerron samanlaista tarinaa! :)
     
  13. Kimpe

    Kimpe New Member

    Joined:
    Jun 10, 2008
    Messages:
    21
    Helpfuls Received:
    0
    Location (Country):
    Finland
    Oma ensimmäinen "kosketukseni" kyseiseen vaivaan tapahtui kesällä 2005. Olin kaverin kanssa punttisalilla ja ihmettelin penkkipunnerruksen jälkeen, minkä takia takapuoleni on aivan veressä. Ajattelin että ei ole mikään vakava vaiva ja verenvuoto jatkui sitten viime vuoden kesäkuuhun asti, jolloin kaverini vetäisi tuolin minun alta baarissa ja tipuin häntäluu edellä maahan, jolloin sinus pilonidalis aktivoitui ja turposi. En viikkoon kyennyt nukkumaan selälläni ja lopulta menin päivystykseen, jossa lääkäri tyhjensi patin ja totesi minulla olevan jotain muutakin, mutta ei diagnosoinut sitä vielä. Sain vain antibioottikuurin ja odottelin parantuvani. Kuvittelin vaivan olevan jo ohi, mutta märkää vain tuli ja tuli.

    Tämän vuoden helmikuussa kävin sitten yksityisellä lääkärillä ja hän totesi minulla sinus pilonidaliksen. Se oli muodostanut viiltohaavan ympärille aukon, josta vuoti mätää. Sain lähetteen uusiin tutkimuksiin ja vihdoin eilen pääsin leikkaukseen. Omani oli sen verran vaikeasti leikattavissa, joten kirurgi tyhjensi kauhan avulla ontelot ja teki veneenmuotoisen viillon pääsyyn kohdalle. Minulle jätettiin avohaava ja laitettiin sorbactia, mikä minun tulee vaihtaa päivittäin terveyskeskuksessa niin kauan kuin vuotoa riittää. Tuli 3 viikon sairasloma näin alkuun ja sain antibioottikuurin myös. Joudun myös käymään lääkärin vastaanotossa 2 viikon kuluttua näyttämässä kuinka hyvin haava on mennyt umpeen.

    Loppujen lopuksi on kyllä todella helpottunut olo, että sain tämän vaivan poistettua, täytyy vain huolehtia hygienista huolella ja olla kärsivällinen. Mitään kipuja ei ole vielä ollut, mistä olen hieman yllättynyt :eek: , kun olen muiden juttuja lueskellut. En sitten tiedä kuinka pitkään aikaan en voi pelata jalkapalloa? Koska tämän vaivan takia en sitä halua lopettaa missään nimessä. Toivon pystyväni siihen jo heinäkuun loppupuolella.

    Hyviä vointeja kaikille! Voiton puolella ollaan jo..
     
  14. TheManWithPC

    TheManWithPC New Member

    Joined:
    Jan 29, 2006
    Messages:
    82
    Helpfuls Received:
    2
    Location (Country):
    Finland
    Salilla kulkijana Kimpe varmaan tiedät hivenaineiden merkityksen parantumisessa. Oma tosi pitkäaikainen jumitus (1 vuosi) parantui kun lisäsin proteiinia ruokavalioon hieman enemmän (ei kuitenkaan liikaa) jolla parannuin täysin. Avoleikkauksia tehtiin kolme.

    Tsemppiä. Hyvin se menee :)
     
  15. Kimpe

    Kimpe New Member

    Joined:
    Jun 10, 2008
    Messages:
    21
    Helpfuls Received:
    0
    Location (Country):
    Finland
    Jep kiitoksia vaan! Tänään tosiaan terveyskeskuksessa kävin vaihdattamassa sorbactin ja se vasta kivulias toimenpide olikin. Kirurgi oli tunkenut haavani ja onkalot täyteen sitä, joten se oli hyvin vaikea saada pois. Joutuivat laittamaan pintapuudutusta, jotta saivat otettua sen pois sieltä. Sain päivittäiset ajat aina ensi maanantaihin asti, toivotaan että sen jälkeen vuotoa ei enää olisi vaan pääsisi jo itse hoitamaan haavaa ja sen paranemista!
     
  16. Mr. Right

    Mr. Right New Member

    Joined:
    Apr 29, 2008
    Messages:
    48
    Helpfuls Received:
    1
    Location (Country):
    Finland
    Paraneminen lähellä!

    Terveppä taas, epäilin tosiaan kirurgin hoitovirhettä 28.4 tehdyssä 3. leikkauksessa itselleni. Hoitovirhe tapahtuikin, mutta luojan kiitos se ei ollut vakavaa. Kirurgi jätti huomiotta vanhan leikkaushaavan, joka oli auki 2-3mm, ilmeisesti hän ei vain nähnyt paljain silmin sitä, vaikka kerroin missä se sijaitsee, kirurgi leikkasi ylempää, missä olikin sitten uusi onkalo. Kontrollissa 11.6 sitten katsottiin vanhaa avonaista kohtaa, ja todettiin, että siinä on vain pinnallisesti avonainen iho, ei onkaloa \o/ elämäntehtäväksi kirurgi määräsi karvojen poiston. 28.4 tehty leikkaus parani siis hyvin.

    Karvat poistatutin kehotuksen mukaisesti vahaliuskoilla, joita naiset käyttävät. Tällöin karvan kasvaminen takaisin kestää paljon kauemman, eikä se jää sänkenä vaivaamaan haava-aluetta. Toimenpide oli "mielenkiintoinen", niin kuin kirurgikin asiaa kuvaili. Pyydänkin naapureilta anteeksi syntynyttä melua :) Haava joka on ollut auki 1,5 vuotta kuitenkin näyttää umpeutuvan, paljain silmin se on jo normaalin näköinen, lappuun tuli vielä eilen hyvin pieni keltainen kohta, mutta luultavasti tässä ollaan pian kunnossa, uskomatonta. Olen nyt syönyt myös suhteellisen paljon proteiinia (kiitti vinkistä, itse en ole hoksannut). Aion itse mennä myös karvojen poistatukseen laserilla, jolloin karvat poistuvat ikuisesti, ja toivottavasti samalla myös uusiutumisen mahdollisuus! Ja kun oli näköjään näistäkin asioista puhuttu, niin mulla kolme leikkausta on tehty selkäydinpuudutuksella (1 seinäjoella, 2 tampereella hatanpäällä), kipuja ei suuremmin ole ollut, toki leikkauskohdan päällä ei ole pystynyt istumaan pariin kuukauteen kunnolla.

    Kolmen ja puolen vuoden piina pian ohi?! Pystyn taas urheilemaan?! Uimaan! Käymään vessas yleisillä paikoilla! Wuhuu! [:8)] Tsempit kaikille, toivottavasti ei itellä tuu enää ongelmia.
     
  17. Kimpe

    Kimpe New Member

    Joined:
    Jun 10, 2008
    Messages:
    21
    Helpfuls Received:
    0
    Location (Country):
    Finland
    Hienoa kuulla Mr. Right että elämä taas hymyilee! Oma tilanteenikin on parantunut todella nopeasti 2 viikkoa leikkauksen jälkeen. Minulla on kaiken kaikkiaan 5 viiltoa, joista 2 on menossa jo umpeen. Tänään ensimmäistä kertaa sorbacteja vaihtaessa en enää tuntenut mitään kipua vaihdon aikana. Tämän lisäksi haavoja on alkanut kutittamaan, mikä on yksi suuri merkki haavojen paranemisesta. Sorbacteja ei enää huomisen jälkeen tarvitse vaihtaa kuin joka toinen päivä. Keskiviikkona näyttämään lääkäriin haavaa, jossa lääkäri arvioi työkykyni uudestaan. Ensi maanantaina olisi tarkoitus jatkaa töitä, mikäli hän vaan niin suo!

    Sitten toinen juttu. Olen ihmetellyt minkä takia monelle tämä vaiva ilmenee uudestaan LEIKKAUKSEN jälkeenkin?! Toivon todella, että tämä oli ensimmäinen ja viimeinen leikkaukseni tämän vaivan takia. En halua kokea samaa rumbaa enää koskaan!
     
  18. Mr. Right

    Mr. Right New Member

    Joined:
    Apr 29, 2008
    Messages:
    48
    Helpfuls Received:
    1
    Location (Country):
    Finland
    Kimpe, ei siihen ilmeisesti mitään tiettyä syytä ole miksi joillakin uusiutuu, tauti vaan pakkaa tekemään niin. Kai se riippuu pakaroiden&pakaravaon rakenteesta ja karvojen vääränlaisesta kasvusta, joillakin on vaan huono tuuri. Kuten kirurgi itselleni sanoi: "Ei täällä 50v vanhempia oo näkyny, että kyllä sä siihen mennes tästä eroon pääset!" :p kyseinen kirurgi tuumas myös että saattaa liittyä jotenkin myös hormonaaliseen toimintaan, kun "mieheksi kasvaessa" alkaa tietynlainen hormonitoiminta niin tauti yleensä iskee, ja vanhaksi tullessa hormonitoiminta jälleen hidastuu ja tauti katoaa. Tiedä sitten.

    Mutta on se ny toisaalta mukava kuulla nätiltä hoitajalta joka selostaa oppilaalle että "tauti johtuu tiukoista pakaralihaksista" :rolleyes:
     
  19. Katariina

    Katariina New Member

    Joined:
    Mar 23, 2008
    Messages:
    136
    Helpfuls Received:
    0
    Location (Country):
    Finland
    Onnea Mr. Right!

    Jee ihanaa kuulla että parantumisia tapahtuu! Onnea Mr. Right! :) Mieltä lämmittää kun saa kuulla että toivoa on parantumisesta :rolleyes:.

    Hmm, jos tauti voi aiheutua hormonaalisesta toiminnoista "mieheksi kasvaessa" niin mitenköhän on miun kohdalla kun tässä "kasvetaan naiseksi" :D. Heh, miulla kanssa sairaanhoitaja päivitteli viime kerralla tikkien poistossa että kun on niin tiukat pakaralihakset että ei meinaa saada tikkejä pois :p.

    Mites hei ihmiset oletteko hakeneet pitkän sairasloman takia b-lausuntoa ja kelalta sairaspäivärahaa? Onko kauhean vaivalloista tuo paperisota? Ja mites kaikki haavahoitojutut, saako niistä mitään korvausta, lähihoitajan hommista muistelen että Sorbact ainakaan ei ole mitään halpaa tavaraa.

    Minäpä tyttö kävin magneettikuvassa tässä vähä aika sitten että saadaan selville että missä asti ne miun fistelit kulkee, oli kauhea kasa lääkäreitä tuijottelemassa miun kuvia, kai siellä jotain jännää sitten näkyi. Selkä on vain kaamean kipeä, jostain kumman syystä kipu säteilee miulla tohon alaselkään, tuntuu kuin olisi koko ajan tekemässä salilla selkälihaksia, ihan kuin olisi 20 kiloa selän kohdalla koko ajan. Avomies kertoi että miun selässä näkyy jo jotain kohoumia, olisko nesteet päässeet kulkeutumaan ylöspäin tai jotain...:D.

    Mie tossa jo aikaisemmin valittelin että särkylääkkeistä (burana ja panacod) voi helposti tulla ummetusta kodeiinin takia, kävimpäs pyytämässä Tramalia, sen pitäisi olla parempi vaihtoehto ja samat vaikutusaineet kuin Panacodissa. Mie näen jo painajaisia miun avohaavoista vaikka leikkauspäivämäärääkään ei ole vielä lyöty lukkoon, kauhistuin jo Kimpen jutuista että se voi olla kivuliasta aluksi, hui.

    Aurinkoisia terveisiä,onnitteluja ja tsemppiä paraneville :)
     
  20. Casiossa

    Casiossa New Member

    Joined:
    Jun 24, 2008
    Messages:
    2
    Helpfuls Received:
    0
    Location (Country):
    Finland
    Kuollut palstako?

    Moikka,

    Onkohan tämä palsta jo kuollut ja kuopattu? Itse sain tutustua aiheeseen vasta äskettäin ja hirveästi olisi kaikenlaisia kysymyksiä aiheeseen liittyen. Lääkäreiltähän niitä ei valitettavasti saa..

    Nyt on pakko hakea lasillinen vettä nähtyäni leikkauksen jälkeisiä avohaavoja...oli kyllä lähellä etten menettänyt tajuntaani.
     

Share This Page