Kirjoittelin tänne vuosina 2016-2017. En tiedä miksi juuri jouluaattona tuli mieleen palata. Ehkä siksi että käyn nyt läpi mielessäni viime vuosia ja ajattelin että kyllä se on tosiasia että kävin läpi anaalikidutuksen. Tästä ei puhuta eikä tätä ymmärretä eikä vaivaa hoideta tarpeeksi tehokkaasti(nopeasti) eikä ainakaan minun kohdallani kipua(kidutusta) helpotettu mitenkään, toimenpiteet olivat kovakouraisia ja säälimättömiä.
En pysty edes lukemaan paljon teidän tekstejänne. Kamalaa että jotkut teistä kärsivät vaivoista vuosikausia, ja sanon tämän rintasyövän ja sen hoidot kärsineenä(viime vuonna 2019). Vaikka rintasyöpä oli kamalaa ja kärsin sytostaattien jälkivaikutuksista vieläkin niin kyllä nuo peräleikkaukset olivat hirveintä aikaa elämässäni.
Jantun tilanne on lähimpänä omaani. Minulle tuli paise peräaukon viereen klo 7. Meni pitkään ennen kuin pääsin tyhjennykseen, eka lääkäri ei tajunnut että siinä on paise vaan antoi voidetta. No avattiin, 8 cm syvä avohaava johon joka päivä sorbactia. Kidutusta, kidutusta, olen mielenterveyssyistä saikulla ja tämä on yksi syy. Avohaavan hoito olisi pitänyt jotenkin vähemmän kivuttomammin hoitaa, esim. yksi hoitaja laittoi puudutegeeliä kerran ja se helpotti. Avohaava, sen hoito ja sorbact olivat niin hirveä shokki minulle että kärsin kauhuripulista mikä ei helpottanut yhtään sorbactin kanssa tolskaamista. Hoitajat eivät tajunneet että minulla on kauhuripuli vaan tarjottiin antibioottiripulia ja siihen precosaa vaikka olisi imodium ollut paras. Tätä jatkui monta kuukautta, haava ei mennyt umpeen mutta lopulta pieneni kanavaksi. Tässäkään vaiheessa haavahoitaja ei tajunnut että siinä on leikkausta vaativa fisteli. No sitten itse pyysin ja pääsin magneettiin ja siitä muutaman kuukauden kuluttua leikkaukseen. 8 kk oli näiden leikkauksien välillä.
Sulkijalihas halkaistiin leikkauksessa. Leikkauksen jälkeen minulle ei kerrottu mitä oli tehty vaan laitettiin vaan kotiin. Järkytyin kotona kun katsoin peilillä. Peräaukon tilalla oli verinen, nyrkin kokoinen, lihassäikeinen monttu. Ulosteet olivat käärmeen kokoisia ja lihassäikeiden väliin jäi ulostetta jota kylpyhuoneessa pesin peilin avulla, välillä selälläni maaten että saan suihkulla lihasonkaloista liat pois. Mutta haava meni parissa viikossa kiinni.
Istumaan en voinut 2 vuoteen. Lievä ulosteinkontinenssi jäi. 2019 kävin gastrolla joka totesi että osa sulkijalihaksesta puuttuu. Hän ehdotti toimenpidettä jossa jotain palkkeja laitettaisiin pienentämään aukkoa. Kävin pelko- ja kauhutilat läpi ja päädyin perumaan leikkauksen. Haava-alueen iho on niin ohutta että se ei kestä mielestäni enää leikkauksia. Leikkaus olisi saattanut tuoda vain tilapäisen avun tai ei ollenkaan. Olen nyt tyytyväinen että uskalsin sanoa kirurgille ei, se oli oikea päätös. Iho on niin ohutta, että jos en heti huuhdo ulostetta pois niin se alkaa tihkua verta. Bideen lähettyvillä pitää siis olla ja myytiin esim. vedetön kesämökki pois. Aamuisin voi olla vaikeaa lähteä liikenteeseen sillä silloin ulostetta saattaa valua ja kun ei ole kotona niin ei pääse pesemään ja menee vereslihalle ja kovin kipeäksi, jopa ihan kramppimainen kipu voi tuntua. Minulla on kyllä aina mukana vauvan kosteuspyyhkeitä, mutta niillä hankaaminen saattaa ärsyttää paikat moneksi päiväksi. Usein pelkkä bideesuihkukaan ei riitä vaan pitää mennä ihan kyykkysuihkuun.
Muuten melko normaalisti pystyn elämään. Rakastan uimista mutta pelkään sitä myös, pelkään että pepun iho on rikki juuri sillä hetkellä ja sinne pääsee pöpö ja tulee paise. Muutenkin pelkään että alueelle pääsee pöpö. Uhosin leikkauksien keskellä että jos paranen niin alan twerkkaamaan. Kävinkin twerkkitunneilla mutta tällä hetkellä harrastan muuta liikuntaa.
Sellaiset kuulumiset, tosiaan viime vuonna rintasyöpä. Leikkauksesta, sytoista ja säteistä ei ole keho palautunut ennalleen. Istumistyöhön minusta ei ainakaan ole ikinä enkä usko että muuhunkaan. Luulen että yritän hakeutua sairauseläkkeelle, minulla ei ole mitään kaipuuta työelämään, yritän vain pärjäillä arjessa näiden vaivojen kanssa. Yritän myös hemmotella kehoani, sitä on rääkätty ja kidutettu.
Voimia kaikille. Torttuisaa joulua!