Kylläpä koettelee nyt, tänään aamusella kakkosasiaa hoitaessa ei juuri isompaa ponnistelua edes ollut, mutta alkoi haava vuotaa solkenaan, ei mitään toivoa saada sitä loppumaan omin konstein, pyyhkeetkin hyvin nopeasti läpimärät verestä ambulanssikyydillä päivystykseen, mutta sielä aikansa haavaa painettua vuoto loppui eikä vielä ainakaan vaadittu mitään toimenpidettä, mutta jännittäähän se että alkaako se uudelleen heti seuraavan paskareissun tai ponnistuksen yhteydessä. Onko muilla nuo avohaavat alkaneet vuotaa reilummin ja jos niin onko niille täytynyt jotain tehdä vai onko vuoto ollut kertaluontoinen?
Suomeksi
- Thread starter TheManWithPC
- Start date
saippuakauppias
Helpful
Hei,
Kuulostaa hyvinkin tutulta vaivalta ja kyllähän sitä enemmän ja vähemmän puutunut olo on aina leikkauksen jälkeen ollut vähä siellä ja täällä. Eli vielä en olisi huolestunut asiasta. Mua on operoitu sekä nukutuksessa että puudutuksessa, mutta molemmissa on samanlaisia tuntoja ollut, mutta aina on tunto vähitellen palautunut.
Suuret kiitokset vastauksesta. Odotellaan ja ehkä se puutuminen loppuu ja tunto palautuu.
Mulla on ollu yls tämmönen episodi kans. Verta tuli ihan valumalla ja lorisemalla ja mä olin vaan vähön jäärä ja pistin tollon persiiseen ja makaan selälleen. Aina noustessa vielä vuoti mutta illalla ei enää syöksenällä niin en mennyt mihinkään. Kaks päivää vuoti herkemmin muttei ihan niin kovasti sain kyl vähän noottia kun lääkörille kerroin, olis pitänyt mennä näytille. Ilmeisesti joku verisuoni siellä rikkoutui. Kieltämättä varovaisemmin suihkuttelin tuon jälkeen. Mulla toi ulostus ei oo se ongelma kun mulla on avanne, joten ei tarvinnut sitä pelätä.
Ääääh. Ärsytttää tää omqn tilanteen epätietoisuus. Ylempänä oleva haava on ottanu askelia parempaqn enkä usko että on kovin syvä enää kun ei vuoda paljoakaan. Mutta alaosassa oleva pinnalliseksi ajattelemani haava, eilen räpelsin sitä vähän enemmän ja joo pinnallinen siitä pakaran puolelta mutta ns. Vaosta näytti et siel olis reikä. En kyllä ehkä kestä jos siellä on oikeesti reikä johonkin. Oon vähän ihnetellyt että kun vuotaa haava, ei todellakaan niin paljon kun willon ku oli 12cm syvä onkqlo nurta kuitenkin kun toivois ettei kauheesti erittäis enää. Täytyy tänään tutkailla ja pyytäö mies katsoon että onko tosiaa siellö reikä. Vittu. Kaks haavapolin aikaa peruuntunut lakon takia ja nyt perjantaina pitöisi sitten olla se aika vihdoin.
Plastiikkakirurgi on siellä paikalla ja mä en tod odota käyntiä innolla. En usko et pystyn niiden antaa koskeen tonne. Just ja just saan itse raitettua pakaroita sillain että mies ottaa mulle kuvan haavasta. Kun mulla on pakarasta otettu se ihosiirre niin pakara on ihan tosi kireä ja kiristävä ja vaikea levittää olus että sit kun siellä vaossa on vielä ne haavat niin levittäminen tuntuu inhottavalta. Sondilla on turha tulla lähellekkään.
Jos teillä on ollu välilihassa/vaossa suht punnallisen näköinen haava mut sellasen 2x3cm kokoinen noin niin onko se teillä vuotanut paljon? Mietin vaan että onkohan normaalia vuotomäärää vai onko siel tosiaan joku reikä. Ainahan haava erittäö, ehkä tämmönen joka on hankauksessa kokoajan tuolls vaossa niin erittäö vielä hähän enemmän?
Plääh.
Mitä muille kuuluu?
Hei @LillaMuu ! Toivottavasti sinulla on mennyt nyt paremmin ?
Itselläni piti olla leikkaus nro 28.4 mutta tulin pieneen flunssaan ja olin pakotettu siirtämään leikkausta. 17.5 olisi nyt uusi yritys. Toivottavasti ei tule sitten mitään lakkoa tai uutta flunssaa tällä välin..Rupeaa jo kyllästymään tähän setonlankaan taas vaihteeksi..
Noh, kuitenkin pystyy vielä tekemään monenlaista että pitäisi olla tyytyväinen. Tsemppiä teille kaikille kanssa kärsijöille!
Hyvää äitienpäivää kaikille sitä viettäville!
One mennyt hiukan paremmin onneksi. Perjantainq kövin plastiikkakirurgilla, ei se oystynyt kokeileen syvyyttä kun mua sattui mutta sanoi et havaa on siisti ja verestävö kuten pitääkin. Annetaan nyt aikaa sille, olivat seniorkirurgien kans palaveerannut kun nun tilanne on tosi hankala ja tulleet tulokseen ettei mitäön leikkauksia kannata suunnitella kun kaikki on oikeestaan tehty. Annetaan nyt aikaa ja katsotaan kuinka käy. En olisi kyllä enöö keikkaukseen mennytkään. Mulla ei paiseongelmaa ole ku fisteli/sinus on suora pötkö eli mitään käytäviä tms ei oo kun se fisteli on ns tyhjä tila mikö perösuolen poistamissta on jäänyt jäljelle. Toki nyt ei pitös enää olla kyse siitö kun se sillö vacilla saatiin kasvamaan nutta noi ihosiirteen reunat repsottaa.
Oon pystynyt vähön tekeenkin asioita, pystyn ajaan vähän autollakin kun istun tyynykasan päällä. Antaa vapautta kun en oo ihan sidottu tänne kotiin. Me asutaan metsässä ja täällä ei oo kävelymatkan päässä mitään joten autolla pitää mennä jos haluaa ihnisten ilmoille. Pistin jopa esimiehelle viestii et voisi palailla pikkuhiljaa ainakin osittain töihin. Pälli ei kestä olla enää kauaa kotona ku oo kohta 3v ollu. Ja oon jotenkin hiljaa alkanut sisöistäön et eihän tästä perseestä ikinä normaalia tuu. Jollain tapaa tää aina rajottaa. Pitää vaan nyt yrittää sopeutua.
2kk päästä meen uudelleen näytille ja sillon varmaan gastropolille koska siellä pystyy huumaan mut jossa pääsevät ihan kunnolla katsomaan haavan ja tökkimään sitä.
Harni kun siirtyi leikkaus nutta onneksi ei mahdottoman pitkälle mennyt!
Oon pystynyt vähön tekeenkin asioita, pystyn ajaan vähän autollakin kun istun tyynykasan päällä. Antaa vapautta kun en oo ihan sidottu tänne kotiin. Me asutaan metsässä ja täällä ei oo kävelymatkan päässä mitään joten autolla pitää mennä jos haluaa ihnisten ilmoille. Pistin jopa esimiehelle viestii et voisi palailla pikkuhiljaa ainakin osittain töihin. Pälli ei kestä olla enää kauaa kotona ku oo kohta 3v ollu. Ja oon jotenkin hiljaa alkanut sisöistäön et eihän tästä perseestä ikinä normaalia tuu. Jollain tapaa tää aina rajottaa. Pitää vaan nyt yrittää sopeutua.
2kk päästä meen uudelleen näytille ja sillon varmaan gastropolille koska siellä pystyy huumaan mut jossa pääsevät ihan kunnolla katsomaan haavan ja tökkimään sitä.
Harni kun siirtyi leikkaus nutta onneksi ei mahdottoman pitkälle mennyt!
reikäpyllys
Very Helpful
Minulla riippui päivästä, välillä eritti/vuoti enemmän ja joskus taas hyvinkin vähän. Liikkumisen määrä varmaan myös jotenkin vaikutti siihen. Toisina päivinä saattoi joutua vaihtaa taitoksen useammin kun oli ihan märkänä eritteestä/vuodosta ja joinakin päivinä olikin niin kuiva että jäi miltei kiinni tuonne. Minulla se onkalo oli silloin 2,5cm syvä ja leveä. Persuksessa on nyt pieni kuopalla oleva jälki, olen vihdoin sitä itsekin uskaltanut katsoa. Tuntemuksia on ja se on edelleen arka, sen ihan niin kuin tuntee välillä että siellä syvemmälläkin on kuin joku arpi möykky kun se seton leikkasi yli 3cm syvyydestä läpi. Välillä myös nipistelee hennosti ja kutittaa. Mitään ilman tai ulosteen karkailua ei mielestäni ole jäänyt. Sen koko alapään kutinan ja ärtymisen olen saanut pidettyä kurissa suht hyvin tuolla Bevita R voiteella ja sillä ettei kuivaa liian kuivaksi alapäätä tuulettimen edessä. Jotenkin on vaan niin takki tyhjä tämän asian suhteen eikä edelleenkään oikein tiedä miten olisi, psyykekin ehti mennä tosi huonoksi tämän miltei parin vuoden aikana ja jatkuva ahdistus sekä pelkotilat ovat läsnä edelleen, etenkin sairaudenpelko. Yksi päivä suihkusta tullessa meinasin jostain syystä pyörtyä niin se pahensi pelkoja entisestään että jos nyt onkin jollain toisella tapaa tosi vakavasti sairas. Ei koskaan ennen ole ollut sellaista hirveää tunnetta. Ja koronan myötä tullut myös jo miltei pakko oireista tuosta hygieniastakin minulle
. Taitaa olla pitkä terapia ja kuntoutus varmaan minulla edessä psyykkisellä puolella. Olen yrittänyt olla mahdollisimman paljon luonnossa sillä siellä minulla on aina niin hyvä olla 
. Pitäisi itsekin ajaa nyt ajokortti kun pystyisi kai istumaankin että voisi muuttaa vielä lähemmäs luontoa...jonnekin metsään <3 . Hermostuttaa jotenkin sekin kun en saanut edes jälkitarkastusta niin senkin takia on jotenkin vaikeaa saada päätökseen tätä fisteli asiaakaan. No saisipa tosiaan olla nyt edes kesän terveenä persuksestaan.Onko muilla kokemusta, että arpialueelle tulee pieniä näppylöitä? Tämä ongelma alkoi jo ekan paiseen avauksen jälkeen ja fistelin leikkauksen jälkeen oli joitakin kuukausia rauhallista ja nyt taas ilmenee siinä arpialueella näitä finnimäisiä näppylöitä mitkä itsestään aukeaa. Tänään huomasin isomman paukaman ja koskettaessa hieman kipeä ja mietin onko se pieni paise. Paukama ei ole kuitenkaan siellä mistä kohdin leikattiin fisteli vaan kauempana. Päivittäin suihkutan vessakäynnin jälkeen ja iltaisin ennen nukkumaanmenoa, joten ei pitäisi olla ainakaan huonosta hygieniasta kiinni.
kiitos Neilikka ❤️ niin kai sitä on mutta ei jotenkin kyllä aina tunnu siltä. Et ole sinäkään helppoa tietä mennyt, noi kivut mitä sulla on niin todellakin pistää mielen alas, eikä yhtään ihme. Mä niin toivon että sulla helpottaa. Kuinka menee nyt?
Mun seuraava kontrolli on gastropolilla jotta ne voi huumata mut ja nöin tarkistaa haavan kunnolla kun syvyyden mittaaminen ei tajuissaan onnistunut. Hyvä niin.
Ei oo ollu edes vielä lämmin kunnolla ja mua kauhustuttaa jo nyt kun kauhee pershiki ku vähän käy koirien kans lenkillä....kai sitä pitäs olla pelkkä hame päällä et sais ilmaa mut ku se on vähön kostee kokoajan niin ei jotenkin ilkee. Muka.
Mulla vuotaa jostain haava, ei mitenkään superpaljon mutta mua häiritsee ihan hirveesti kun en tiedä mistä se vuotaa kun on vhän niinku kaks haavaa. Voi olispa nää hoidettavat haavat vaikka kädessä että ite näkis kokoajan.
Maryni, jos se paukama on arka niin mä veikkaisin pientä paisetta
reikäpyllys
Very Helpful
Oletko käynyt näyttämässä niitä jossain?. Voisikohan olla jotain talinäppylöitäkin. Miten on muuten parantunut?. Millainen arpi sinulle jäi ja onko siinä enää mitään tuntemuksia, entä rasvaatko sitä millään?. Kun minulla kutisee ja nipistää välillä tuota arpea, ja jos on vahvaa ulostetta niin saattaa se ihokin siitä hieman polttaa edelleen, tai jos suihkuttaa liian kovalla paineella niin tuntuu aremmalta kuin muu iho. Ja minulle on jäänyt tuo persus sellaiseksi että kun liikun päivän aikana niin se alkaa kutiamaan ja kirvelemään edestä ihan taakse ellen rasvaa sitä, en tiedä onko jotenkin alapään ph arvo mennyt tänä aikana sekaisin suihkutteluista vai kuivaanko tuulettimella sen liian kuivaksi niin että tulee kitkaa tuonne puolikkaiden väliin, todella kiusallinen tunne...saa nähdä paheneeko kesä kuumalla. Karvatkin tosin hankaa tuolla, pitäisi varmaan pyytää lähete karvanpoistoon että jos se helpottaisi kun saisi ne jouhet tuolta pois hankaamasta, tuntuu ettei iho siedä niitä enää ollenkaan. Minulla tulee huomenna 7 viikkoa viimeisestä operaatiosta.
En ole käynyt näyttämässä, kun niin pieniä ovat. Ihmettelen mikä tuossa ihossa on niin erilaista, että aina siihen tulee ei esim. toiseen pakaraan ollenkaan ilmesty näitä. Tuo isompi paukama aukesi itsestään ja hyvin pinnallinen ikävä ihorikko siinä nyt kipuilee.
Aika samanlainen kun aiemminkin, ehkä hieman tuo syventymä alue noussut ja toivonkin että muuttuisi vielä tuosta, kun vaikuttaa vessakäynteihin ei millään pyyhkimisellä meinaa tulla puhdasta ja saa suihkuttaa aina. Yhdessä kohdassa on varmaan sitä arven liikakasvua, kun on koholla iho siitä ei kuitenkaan mitenkään kiristä tai ole kipeä. Välillä on ollut kipua tuolla alueella ja luulen että tulee jos istuu enemmän. En ole rasvannut ollenkaan en ole nähnyt tarpeelliseksi ja ajattelin että jos se liikaa hautoisi aluetta.
Voi hyvinkin kutinat johtua suihkuttelusta, kun kuivaa paikat. Oletko kokeillut vähentää suihkuttelua?
reikäpyllys
Very Helpful
Itse en uskalla enää pyllyn pyyhkimiseen käyttää paperia niin suihkutan aina sen jälkeen, käytän vain etupuolelle paperia. Millä sinä muuten kuivaat suihkuttelun jälkeen?. Jos laitan rasvaa niin sitten suihkutan illallakin mutta olen jo välillä jättänyt ilta suihkuttelut jos ei ole tuntunut tarpeelliselta kun tuo on tosiaan nyt kiinni niin turhaahan se on ellei hikoa tai jotain. Rasvaamistakin olen vähentänyt ettei haudu liikaa. On vaan niin inhottava tuo jatkuva rohtunut tunne alapäässä. Pelottaa jos tulee taas joku uusi harmi tuonne tämän myötä jos ei tätä saa kuriin
. Yritin ihan mielenkiinnosta etsiä tietoa tai kokemuksia noista sinun "arpi näppylöistä" niin ulkomaisilta sivuilta löysin että joillekin on tullut arpeen pieniä näppylöitä jotka ovat puhkeilleet vähän kuin finnit. Sellaisen mahdollisen selityksen sille löysin että sinne arpikudoksen sisälle on jäänyt karvatuppia jotka ovat jääneet sitten sen arpikudoksen sisään ja tukkeutuneet, kasvavat kai sieltä pikku hiljaa takaisin pintaan, joskus myös ilmeisesti liikakasvuisessa arvessakin voi tuon tyyppistä olla. Toivottavasti siis kyse vaikka jostain tuollaisesta sinulla. Kauankos sinulla on jo aikaa siitä operaatiostasi?.Toivottavasti tuntemukset helpottaa sinulla. Mielenkiintoista, kiitos tästä tiedosta voihan se noin olla. Joulukuun alussa oli leikkaus.Itse en uskalla enää pyllyn pyyhkimiseen käyttää paperia niin suihkutan aina sen jälkeen, käytän vain etupuolelle paperia. Millä sinä muuten kuivaat suihkuttelun jälkeen?. Jos laitan rasvaa niin sitten suihkutan illallakin mutta olen jo välillä jättänyt ilta suihkuttelut jos ei ole tuntunut tarpeelliselta kun tuo on tosiaan nyt kiinni niin turhaahan se on ellei hikoa tai jotain. Rasvaamistakin olen vähentänyt ettei haudu liikaa. On vaan niin inhottava tuo jatkuva rohtunut tunne alapäässä. Pelottaa jos tulee taas joku uusi harmi tuonne tämän myötä jos ei tätä saa kuriin
Heippa kohtalontoverit!
@Maryni harmi nuo "uudet" löydökset. Oliko sulla kontrolliaikaa, jossa voisit näyttää "rakkuloita, vai näppylöitäkö ne"?
Uskon, että laikkausalueille jää tuntemuksia. Jopa myöhemmin syntyviä jälkiäkin.
Minua hämmenti yksi kerta kirurgin sanoma, että jos hän tekisi avoviillon, suoran käytävän fisteliin niin se näyttisi julmalle. Noh, minulle on melko se ja sama miltä siellä alakerrassa näyttää...kunhan ei kipiä.
Joo, ymmärrän, että pitää ottaa huomioon esteettiset asiat. Mutta kyllä minä kipua enemmän ajattelen koko ajan. Ja nyt, kop kop, kun kivut laantuneet, niin kykenen ajattelemaan laajemmin. En minäkään mitään kraaterin jälkeä halua. Silti tosi tyytyäinen edelliseen leikkaukseen, kun kivut maltilliset. Edellisessä leikkauksessa oli eri kirurgi, lakon takia ja nyt voin vain olla tosi iloinen...kun uskon, että hän juuri ymmärti tehdä emättimen puolelle jotain, mikä rauhoittanut kipua siellä. En halua pahaa sanoa nuoresta mieskirurgistakaan, joka ne aiemmat operaatiot tehnyt, mutta kivuttomuus tai sen vähentäminen keinolla millä tahansa on iloni suuri ja näkököän tämä toinen kirurgi sen onnistui tekemään. Vaikka lanka hanurissa ja odotan korjaavan leikkauksen aikaa yhä.
Nyt tuntuu jopa entistäkin tyhmemmälle, että vain hakenut kipuiluun apua nopeammin. Se ei ole ollut normaalia!
@Maryni harmi nuo "uudet" löydökset. Oliko sulla kontrolliaikaa, jossa voisit näyttää "rakkuloita, vai näppylöitäkö ne"?
Uskon, että laikkausalueille jää tuntemuksia. Jopa myöhemmin syntyviä jälkiäkin.
Minua hämmenti yksi kerta kirurgin sanoma, että jos hän tekisi avoviillon, suoran käytävän fisteliin niin se näyttisi julmalle. Noh, minulle on melko se ja sama miltä siellä alakerrassa näyttää...kunhan ei kipiä.
Joo, ymmärrän, että pitää ottaa huomioon esteettiset asiat. Mutta kyllä minä kipua enemmän ajattelen koko ajan. Ja nyt, kop kop, kun kivut laantuneet, niin kykenen ajattelemaan laajemmin. En minäkään mitään kraaterin jälkeä halua. Silti tosi tyytyäinen edelliseen leikkaukseen, kun kivut maltilliset. Edellisessä leikkauksessa oli eri kirurgi, lakon takia ja nyt voin vain olla tosi iloinen...kun uskon, että hän juuri ymmärti tehdä emättimen puolelle jotain, mikä rauhoittanut kipua siellä. En halua pahaa sanoa nuoresta mieskirurgistakaan, joka ne aiemmat operaatiot tehnyt, mutta kivuttomuus tai sen vähentäminen keinolla millä tahansa on iloni suuri ja näkököän tämä toinen kirurgi sen onnistui tekemään. Vaikka lanka hanurissa ja odotan korjaavan leikkauksen aikaa yhä.
Nyt tuntuu jopa entistäkin tyhmemmälle, että vain hakenut kipuiluun apua nopeammin. Se ei ole ollut normaalia!
Ei ole ollut kontrolliaikaa . Näitä näppylöitä on tullut vuosien aikana usein ja olen jo aika tottunut, että tuolle arpialueelle niitä tulee. Uutta on se että tuli isompi näppylä ja sen jälkeinen pinnallinen ihorikko laajeni ja hitaasti paranee. Olen nyt parina iltana laittanut Abilar pihkavoidetta ja näyttää jo hieman paremmalta. Ihmetyttää ja ärsyttää miksi tälläinen vaiva on tullut ensimmäisen paiseen avauksen jälkeen ei millään jaksaisi ikuisia persvaivoja!
Jos tilanne tästä huononee niin kai se on käytävä näyttämässä ja mietittävä mikä näihin auttaisi vai auttaako mikään.Tosi mukava kuulla, että olet saanut apua kipuihin ja ollut osaava kirurgi joka sai tämän aikaan.
Kyllä itsekin varmasti valitsisin kivuttomuuden vs miltä alhaalla näyttää.Jee! Sain viimein, kaipaamani tiedon uudesta leikkausajasta 
Kaksi kuukauttahan tämä seton pitää vähintää olla, jos vaan kestää. Ja laskin edellisen leikkauksen jälkeen, että kesäkuun tokavikalla viikolla tulee tuo minimiaika täyteen ja uskalsin siihen turvautuakin ajatuksena, kunnes toivo horjui, kun eivät antaneet aikaa. Tai, kun ajattelin lähinnä ajavarausilmoituksen tulevan viimeistään 6-8vk:a ennen h-hetkeä. No, mutta pääasia, että nyt on uusi aika tiedossa, joka helpottaa myös työssäni muita osapuolia ym., kun tiedetään järjestää sijainen jne. Olen sellaisessa työssä, josta poissaolo vaikuttaa merkittävästi moneenkin eri osapuoleen, toimintoihin ja asiakkuuksiin, niin pakko olla joko tuuraaja.
Mutta niin, minulle tehdään se ilmeisesti melko tavanomainen, mutta ei se ensimmäinen kaikista vaihtoehdoista eli liukuläppäleikkaus. Onko täällä kellään siitä kokemusta? Tai tietoa? Jännittää, kun siinä on hyvät onnistumisprosentit, mutta eponnistuessaan ilmeisesti entistä synkemmät vaihtoehdot (tulehdukset ja niiden seuraamukset, fistelin avoimena pysyminen...). Että miten sitä osaa varjella ja hoitaa heti ensihetkinään ettei ompeleet repeä, tulehdu ym. Paikallaan tietysti olemalla. Mutta ruokavaliota mietin, että kun suoli toimii välillä ääripäästä toiseen ja en ole saanut sitä hallintaan pitkiin aikoihin siten, että tulisi edes useampaa päivää täysin tasalaatuista ulostetta. Aina on joko tosi, tosi löysää tai niin kovaa, että sattuu ulostaminen. Kovuus ei johdu lääkkeistä, sillä nytkin olen ollut pidempiä aikoja ilman ja silti voi olla kova. Ruokavalio muutoksia ei ole ja osaan mielestäni syödä mahd. kuiturikkaasti, monipuolisesti ym. Ja herkuttelut eivät ole viikottaisia.
Kirurgini kertoi edellisen leikkauksen tulohaastiksessa, että tämä leikkaus on suuri ja vaatii sairaalassa yöpymisen. Pelottaa tietysti sekin, kun minähän olen toivoton tapaus olemaan toisaalla yötä, en saa nukutuksi ja etenkin sairaalaoloissa kammoksun tiloja, joissa muita.
Sitten siitä ihon/ limakalvon paranemisesta. Ilmeisen nopiaa paranee alueet, jos ei synny tulehdusta tai lika ei kerry. No, minä ja noista suihkutteluista olen vöhän päässyt osalliseksi hyvässä ja huonossa. Hyvässä, että on melko hyvin pysyneet puhtaina alueet, jotka pitääkin wc-käyntien yhteydessä saadakin piettyä, mutta huonoa se jatkuva löträäminen, joka kuivattaa paikkoja sekä voi jopa ärsyttää ihoa. Olen melko maltilliseksi edellisen leikkauksen jälkeen saanut tilanteen molemmissa puolissa fisteliä, mutta ihmettelempä vain miten se emättimen ulostulon alue oli niin kipiä, kun nyt se ei kipuile juuri lainkaan. No, jostakin muistini sopukoista sainkin päähäni edellisen, uuden kirurgin lausuneen sairaanhoitajalle heräämössä, että on poistettu limakalvolta kasvanutta arpikudosta, granuloomaa (?) joka oli valtavaa. Mietin, kun viime kesän lopussa gynekologi oli hämmästellyt arpikudoksen laatua/ määrää, että eikö tällä välillä sitä ole poistettu/ hoidettu, oliko se kaiken kivun takana? Olen nähnyt tuttavani sormen, jossa haavasta lähti syntymään valtava granulooma kasvusto, joka ei itsekseen parantunut vaan piti kirurgisesti operoida. Se oli tosi hurjannäköinen. Ja iso. Niin jos tuommoisen kaltaisia kasvustoja on tuolla alakerrassakin, niin en tosiaan ihmetteelisi sitä syyksi kipuiluun ym. Ja verenvuotoihin ym.
Kaksi kuukauttahan tämä seton pitää vähintää olla, jos vaan kestää. Ja laskin edellisen leikkauksen jälkeen, että kesäkuun tokavikalla viikolla tulee tuo minimiaika täyteen ja uskalsin siihen turvautuakin ajatuksena, kunnes toivo horjui, kun eivät antaneet aikaa. Tai, kun ajattelin lähinnä ajavarausilmoituksen tulevan viimeistään 6-8vk:a ennen h-hetkeä. No, mutta pääasia, että nyt on uusi aika tiedossa, joka helpottaa myös työssäni muita osapuolia ym., kun tiedetään järjestää sijainen jne. Olen sellaisessa työssä, josta poissaolo vaikuttaa merkittävästi moneenkin eri osapuoleen, toimintoihin ja asiakkuuksiin, niin pakko olla joko tuuraaja.Mutta niin, minulle tehdään se ilmeisesti melko tavanomainen, mutta ei se ensimmäinen kaikista vaihtoehdoista eli liukuläppäleikkaus. Onko täällä kellään siitä kokemusta? Tai tietoa? Jännittää, kun siinä on hyvät onnistumisprosentit, mutta eponnistuessaan ilmeisesti entistä synkemmät vaihtoehdot (tulehdukset ja niiden seuraamukset, fistelin avoimena pysyminen...). Että miten sitä osaa varjella ja hoitaa heti ensihetkinään ettei ompeleet repeä, tulehdu ym. Paikallaan tietysti olemalla. Mutta ruokavaliota mietin, että kun suoli toimii välillä ääripäästä toiseen ja en ole saanut sitä hallintaan pitkiin aikoihin siten, että tulisi edes useampaa päivää täysin tasalaatuista ulostetta. Aina on joko tosi, tosi löysää tai niin kovaa, että sattuu ulostaminen. Kovuus ei johdu lääkkeistä, sillä nytkin olen ollut pidempiä aikoja ilman ja silti voi olla kova. Ruokavalio muutoksia ei ole ja osaan mielestäni syödä mahd. kuiturikkaasti, monipuolisesti ym. Ja herkuttelut eivät ole viikottaisia.
Kirurgini kertoi edellisen leikkauksen tulohaastiksessa, että tämä leikkaus on suuri ja vaatii sairaalassa yöpymisen. Pelottaa tietysti sekin, kun minähän olen toivoton tapaus olemaan toisaalla yötä, en saa nukutuksi ja etenkin sairaalaoloissa kammoksun tiloja, joissa muita.
Sitten siitä ihon/ limakalvon paranemisesta. Ilmeisen nopiaa paranee alueet, jos ei synny tulehdusta tai lika ei kerry. No, minä ja noista suihkutteluista olen vöhän päässyt osalliseksi hyvässä ja huonossa. Hyvässä, että on melko hyvin pysyneet puhtaina alueet, jotka pitääkin wc-käyntien yhteydessä saadakin piettyä, mutta huonoa se jatkuva löträäminen, joka kuivattaa paikkoja sekä voi jopa ärsyttää ihoa. Olen melko maltilliseksi edellisen leikkauksen jälkeen saanut tilanteen molemmissa puolissa fisteliä, mutta ihmettelempä vain miten se emättimen ulostulon alue oli niin kipiä, kun nyt se ei kipuile juuri lainkaan. No, jostakin muistini sopukoista sainkin päähäni edellisen, uuden kirurgin lausuneen sairaanhoitajalle heräämössä, että on poistettu limakalvolta kasvanutta arpikudosta, granuloomaa (?) joka oli valtavaa. Mietin, kun viime kesän lopussa gynekologi oli hämmästellyt arpikudoksen laatua/ määrää, että eikö tällä välillä sitä ole poistettu/ hoidettu, oliko se kaiken kivun takana? Olen nähnyt tuttavani sormen, jossa haavasta lähti syntymään valtava granulooma kasvusto, joka ei itsekseen parantunut vaan piti kirurgisesti operoida. Se oli tosi hurjannäköinen. Ja iso. Niin jos tuommoisen kaltaisia kasvustoja on tuolla alakerrassakin, niin en tosiaan ihmetteelisi sitä syyksi kipuiluun ym. Ja verenvuotoihin ym.
Moikka!
Nyt on iloisia kuulumisia: leikkausalue vaikuttaa parantuneen nyt täysin, iho näyttää melko normaalilta ja ehjältä. Kirurgi sanoi että yleensä puolen vuoden sisällä huomataan jos leikkaus ei onnistunut, eli säästän juhlinnan elokuulle. Mutta kyllä nyt on jo tosi optimistinen fiilis, kävin jopa maa-uimalassa ja se oli ihanaa!
Liikkuminen on kuulemma tärkeää, eikä pitäisi istua liian pitkiä aikoja paikallaan. Teen työtä tietokoneella joten se on hankalaa, mutta yritän seisoskella ja pitää enemmän taukoja.
Ihon alla tuntuu vielä pattimainen kovempi alue (ehkä arpikudosta), mutta ihan kuin sekin olisi pienenemään päin. Edellisen leikkausalueen kohdalla taas tuntuu ”kuoppamaiselta” ihon alla, ikään kuin kudos ei olisi yhtä kiinteää kuin muualta. Mutta toivon että nämä normalisoituu ajan kanssa. Ei niistä haittaa ole, mutta mieli olisi rauhallisempi.
Nyt on iloisia kuulumisia: leikkausalue vaikuttaa parantuneen nyt täysin, iho näyttää melko normaalilta ja ehjältä. Kirurgi sanoi että yleensä puolen vuoden sisällä huomataan jos leikkaus ei onnistunut, eli säästän juhlinnan elokuulle. Mutta kyllä nyt on jo tosi optimistinen fiilis, kävin jopa maa-uimalassa ja se oli ihanaa!
Liikkuminen on kuulemma tärkeää, eikä pitäisi istua liian pitkiä aikoja paikallaan. Teen työtä tietokoneella joten se on hankalaa, mutta yritän seisoskella ja pitää enemmän taukoja.
Ihon alla tuntuu vielä pattimainen kovempi alue (ehkä arpikudosta), mutta ihan kuin sekin olisi pienenemään päin. Edellisen leikkausalueen kohdalla taas tuntuu ”kuoppamaiselta” ihon alla, ikään kuin kudos ei olisi yhtä kiinteää kuin muualta. Mutta toivon että nämä normalisoituu ajan kanssa. Ei niistä haittaa ole, mutta mieli olisi rauhallisempi.