Suomeksi

[Kettu]

Itselläni vaiva on kadonnut aina pitkäksi aikaa kun paise on puhkaistu ja lääkäri on sen tyhjentänyt.

Viekää lääkärille pruju Bascomin toimenpiteestä (pilonidal.org professionals osastolta löytyy tietoa), eli siitä, missä poistetaan karvaa, solujätettä ja bakteereja ihonalaiseen kudokseen syöttävät pistemäiset sinusaukot pakaravaon keskiviivasta ja kanavoidaan yhteys vieruspaiseen kautta iholle ja jätetään tämä sivuaukko auki.
Sinusaukot eivät silloin näy, kun paise on aktiivinen yleisen turvotuksen vuoksi. Viikon päästä paiseen puhkaisusta näkyvät jo aivan hyvin ja silloin toimenpide viimeistellään.

Itse olen tehnyt näitä toimenpiteitä tänä keväänä tekniikasta luettuani useita ja paraneminen on ollut hyvää ja nopeaa. On toiminut hyvin ainakin silloin, kun tautia ei ole sentään koko pakaravakoa täynnä vaan yksi vieruspaisealue ja keskiviivassa 1-4 sinusaukkoa. Särkylääkkeitä potilaat ovat tarvinneet 1-2 päivää, ompeleet ovat olleet yl. 8 päivää (sen verran myös sairauslomaa olen antanut) ja sivuhaava on sulkeutunut keskimäärin 2 viikossa ilman Sorbactia, mutta suihkuttelulla höystettynä.

Omista pitkäaikaistuloksista en tietty voi sanoa vielä mitään, kun vasta helmikuusta asti olen Bascomin tektniikkaa käyttänyt. Kirjallisuuden mukaan 10-16 %:lla uusii, jolloin sama pieni toimenpide voidaan tarvittaessa uusia.

Sinusaukkojen poisto on se juju, pelkän paiseen avaamisen jälkeen uusiminen on milteipä varmaa.

 

[Kettu]

Uskomattominta on ehkä se, että puhkaisun ja tyhjennyksen jälkeen minulle ei annettu edes antibioottikuuria.

Ei erityisen... kun paise on auki ja märkä pääsee pihalle ja aluetta suihkutellaan puhdistumisen tapahtumiseksi pohjia myöten, niin se on paiseen kuin paiseen parasta hoitoa. Antibioottia tarvitsee harvemmin erilaisen paiseiden puhkaisun jälkeen.

Käytän silti muutaman päivän lisäinfektoitumista ennaltaehkäisevää antibioottikuuria, kun teen Bascomin toimenpiteitä (keskiviivan sinusaukkojen poisto ja sivuavaus), koska alue nyt kerran sattuu sijaitsemaan viemärin vieressä (ja Bascom näin opettaa, ehkä ei ole tarpeen?).

Sinus pilonidaliksessa on yleensä kyse sekainfektiosta, jossa on anaerobi- ja aerobibakteereja, joten tehokkaaseen antibioottisettiin kuuluu molempiin vaikuttavat antibiootit, eli kefaleksiini ja metronidatsoli, vaikka monesti näkyy käytössä vain kefaleksiinia.

 

[Kettu]

Sinus pilonidalis

[SIZE=-1] Tero Ridanpää, Mikko Tuuliranta, Matti Kairaluoma, Jukka-Pekka Mecklin [/SIZE]

Suomen Lääkärilehti Vsk. 60 • Nr: 51 - 52 / 2005 • s. 5261 - 5263

Tässä suomenkielinen lähdeviite SP:n säästävästä hoidosta, jos haluatte näistä tekniikoista sanaa viedä lääkäreillenne päin. Löytyy myös kaavakuvia leikkaustekniikasta. Tosin Bascom itse suosittaa nykyisin (ja itse olen näin tehnyt) vielä hiukan yksinkertaisempaa muotoa toimenpiteestä, joka näyttää ihan toimivalta.
Bascomin Cleft-liftiä ei tässä ole käsitelty, mutta Karydakisilla on sama idea.

 

[TheManWithPC]

Ärh. Tulee Ketun viestit juuri ilkeimpään aikaan toivoa paremmasta.
Tänään tupsahti kirje yliopistolliselta sairaalalta, että konsultaatio aika on vasta syyskuun loppupuolella. Eli leikkuulle vasta aikaisintaan ensi vuonna.
Alkaa jo vuodesta 2003 vaivannut vaiva pikku hiljaa viedä mehuja kun on tuhoamassa jälleen opiskeluvuoden. Yksityiselle menisin Bascomin tai muuhun samanlaiseen vastaavaan toimenpiteeseen, jos en olisi köyhä opiskelija ja ei olisi h*lvetin huonoa epäonnea lääkäreiden suhteen. Takapakit ei tunnu ikinä loppuvan. Unta en ole saanut enää moniin öihin, vaikka nukahtamislääkettä saan. Jos tulee, niin itkemisen jälkeen.

Anteeksi jos näin toivottomalta vaikutan muiden pilonidalis uhrien joukosta, mutta ei enää jaksa, paukut on loppu [=(]

 

[Näpsis]

En enää muista edes millon mulla alko ensimmäistä kertaa pakaravaonpaise oireileen, muistan vaan kuinka kipu muistutti selkäkipua tai kipua häntäluussa. YTHS:llä lääkäri totes sen paiseeksi ja määräs antibioottia, mutta ei aukassu sitä paisetta.
No sehän oli siinä vaihessa jo niin iso ettei se pelkällä antibioottikuurilla minnekkään hävinny. Joten päädyin se paiseen kanssa sitten lähimmälle terveysasemalle. Jossa sitten olikin tehokas lääkäri, joka totes että aukasta se täytyy.
Joten sitten se paikallispuudutuksessa avattiin ja puhistettiin suolavedellä ja lääkäri sörkki sitä että löytäis kaikki käytävät ja sais kaiken märän ulos. Sitten vaan siteet päälle ja käskettiin kotona suihkutella, antibioottikuuria jatkettiin ja sanottiin että huomenna uudestaan terveyskeskukseen jossa sairaanhoitaja puhistaa sen suolavedellä.
Tätä terveyskeskuksessa ramppaamista jatku sitten n. 3 viikkoa joka päivä ja viikonloppuna päivystyksessä, jossa paise huuhdeltiin suovedellä ja pidettiin haava auki, että se pääsee pohjasta päin paranemaan. Ja hyvinhän tuo paranikin!

Tosin uusinta kierros tuli sitten äitienpäivän aikoihin 2005 ja taaskaan ei YTHS:llä osattu hoitaa oikeen. Joten eiku terveyskeskukseen ja samalla lääkärille. Nyt oli tarpeeksi aikasin liikenteessä. Ihonpinta vaan puudutettiin suihkeella ja samaa jälkihoitoa ku edellis kerralla ei kestany ku alle viikko. Samalla lähti lähete leikkaukseen.

Leikkaus aika ois ollu lokakuussa 2007, mutta leikkaava kirurgi totes että ku ei oo vaivannu tossa välillä ja oli hyvän näkönen, niin ei kannata leikata koska leikkauksesta voi seurata pahempia komplikaatiota, eikä takaa etteikö vois oireilla leikkauksen jälkeenkin.

Nykyään pesen ja kuivaan hyvin kyseisen ihoalueen ja jos oireita tuntuu painelen kevyesti ympärillä olevia iholueita märän ulos saamiseksi. Ei oo tarvinnu vielä ainakaan kolmatta kertaa avata. [:^]

 

[pyrstötähti]

Osaatko Kettu sanoa minne pitäisi hakeutua, jos haluaisi asiantuntevaa hoitoa tähän vaivaan?

Jos koira sairastuu niin on helppo löytää erilaisiin vaivoihin erikoistunut eläinlääkäri ja tutkituttaa sekä hoitaa koira läpikotaisin. Ihmispuolella tuntuu olevan paljon hankalampaa tämä tai en ainakaan ole löytänyt vielä oikeita väyliä...

 

[urandom]

Osaatko Kettu sanoa minne pitäisi hakeutua, jos haluaisi asiantuntevaa hoitoa tähän vaivaan?

Jos koira sairastuu niin on helppo löytää erilaisiin vaivoihin erikoistunut eläinlääkäri ja tutkituttaa sekä hoitaa koira läpikotaisin. Ihmispuolella tuntuu olevan paljon hankalampaa tämä tai en ainakaan ole löytänyt vielä oikeita väyliä...

Tämä tieto olisi hieno. Itse olen käynyt vain yksityisellä puolella ja kukaan ei tautia ole varsinaisesti diagosoinut pilonidaliksi. Lääkärit ovat vaan lähinnä todenneet että "näitä nyt joillekkin ihmisille tulee useammin kuin toisille"

Nykyään käynkin lähinnä hakemassa reseptin fucidinille kun edellinen tuubi on lopussa. Viimeeksi tosin lääkärille mainitsin että näitä ilmeisesti voi leikkauksella saada kuriin. Pitäisi kuulema mennä työpaikkalääkärin kautta kirugin erikoiskonsultaatioon tjsp.

Kettu kun ilmeisesti olet lääkäri ja olet tuota "helpoksi" suoritettavaa toimempidettä harjoittanut niin pystytkö nimeämään kollegoitasi kenelle aihe on tuttu tai jopa kertomaan omat yhteystietosi [x0x]

 

[Finnishbutt]

Yksityiselle menisin Bascomin tai muuhun samanlaiseen vastaavaan toimenpiteeseen, jos en olisi köyhä opiskelija ja ei olisi h*lvetin huonoa epäonnea lääkäreiden suhteen. Takapakit ei tunnu ikinä loppuvan. Unta en ole saanut enää moniin öihin, vaikka nukahtamislääkettä saan. Jos tulee, niin itkemisen jälkeen.

Anteeksi jos näin toivottomalta vaikutan muiden pilonidalis uhrien joukosta, mutta ei enää jaksa, paukut on loppu [=(]

[o+o]

Mulla oli vähän samanlaiset fiilikset kun mulla alkoi vuonna 2001 ja nyt kesäkuun alussa 2007 umpeutuminen tapahtui, eikä vielä mitään oireita tullut toistaiseksi (kop,kop). Kovin on tietysti aikaista sanoa pääsinkö kokonaan eroon mutta haavahoitaja antoi terveen paperit. Aluksi olin Peijaksen sairaalassa Vantaalla hoidettavana ja nyt vielä Espoon Jorvissa. Suosittelen lämpimästi Jorvin plastiikkakirurgista osastoa erityisesti ylilääkäri Jahkolaa ja haavahoitaja Kuokkasta. Olisi hyvä tosiaan päästä kunnalliseen sairaalaan kun v-y plastiani maksoi siellä 75 egee. Ensimmäinen operaatio yksityisellä Mehiläisessä toukokuussa 2001 maksoi joku melkeen parisen tuhatta euroa, että opiskelijalle tosiaan aika moinen paukku. On oikeastaan aivan käsittämätön olo, että ei tarvitse joka päivä hoitaa haavaa tai surra sitä, pystyy jopa viettämään kunnon kesälomaakin 6 vuoden jälkeen. Että säästäkää aikaa ja hakeutukaa v-y plastiaan tai kai se Bascomkin jees on, niin säästätte monta vuotta elämästänne tämän scheissen kanssa.

 

[TheManWithPC]

Nyt tuli itselle käyntiä plastiikkakirurgin luona. Päätettiin olla tekemättä vielä tässä välissä mitään cleftliftiä. Koska haava on hyvin verinen, on epitelisoituminen hyvin halukasta haavan puolesta. Eli se mitä nyt tullaan tekemään on hioa haava puhtaaksi ja ommella kiinni päiväkirurgisena toimenpiteenä noin muutaman viikon sisään.
Haavalla ei ole pituutta kuin 2-3cm, joten umpeutuminen sulkemalla nykyinen haava olisi kuulemma helpompaa ja vaivattomampaa. Jos ei nyt suostu sulkeutumaan, niin sitten isompaa operaatiota. Aikataulu oli positiivinen yllätys ja jos tästä pienemmällä operaatiolla selvitään, niin se on kyllä suurta plussaa. Haavan pohjan kunto oli kuulemma erinomainen.

 

[Kettu]

Hunajaa hanuriin?

Mielenkiintoinen "uusi" kroonisen, hankalasti paranevan haavan hoitotuote on Manuka-hunaja. Tätä on alettu meillä osastolla vastikään kokeilemaan ja lupaavia tuloksia on ollut. Manuka-hunaja estää bakteerien kasvua ja edistää paranemista monella eri mekanismilla. On olemassa sekä nestemäisenä, että sidoksiin imeytettynä. Eipä ihme, vaikka toimisi sinus pilonidalis -ongelmien hoidossa (esim. Sorbactin tilalla), varsinkin jos on jokin vaikeasti paraneva haavan jäänne tai onkalo. Ainakin icfgroup.fi kuulemma myy periaatteessa suoraan kuluttajillekin, jos joku haluaa kokeilla tämmöistä.

 

[Kettu]

Joo, olen lääkäri (kirurgiaan erikoistuva), mutta mulla ei ole mitään yksityispraktiikkaa, vaan toimin ihan vaan sairaalassa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Myös viralliset yksityispraktiseeraamisen oikeudet häämöttävät vielä vajaan puolen vuoden päässä.

Valitettavasti en osaa ohjata kellekään muullekaan, joka käyttäisi noita säästäviä tekniikoita -muualle, kuin Keski-Suomen keskussairaalaan, jossa Lääkärilehden mukaan käyttävät. Ehkä käytetään muuallakin? Yksityislääkäreistä en myöskään tiedä, sori.

Tuo pieni toimenpide ei ihan kaikissa riitä, mutta sen olen nyt tehnyt melkein kaikille tapaamilleni ja lyhyen ajan toipuminen on ollut OK. Tosin nyt ei ole uusineita tapauksia tullut vastaan. Pakaravakoa olen nostellut 3 tapauksessa, ehkä olisi pienempikin riittänyt. Tämä isompi tekniikka vaatii vielä opettelua ja täytynee Bascomilta kysellä ehkä lisäoppiakin.

Plastiikkakirurgit ovat kyllä "hyviä" tässä yhteydessä, eli osaavat kyllä tehdä plastiat Limberg - V-Y - Z, joissa idea on myös nostaa pakaravakoa ja pitkäaikaistulokset hyvät (samat kuin cleft-liftillä ja Karydakisilla), mutta tietysti mukavinta olisi päästä mahdollisimman pienellä toimenpiteellä. Nämä ovat lähinnä uusiutuneille tapauksille.

Joten, en osaa valitettavasti ohjata pikkutoimenpidettä halajavia muualle toistaiseksi. Ottakaa mukaan netistä ohjeet säästävästä toimenpiteestä, niin ehkä onnistuu. Tosin itsekin olen kohdannut osittain muutosvastarintaa uutta tekniikkaa kohtaan. ..

 

[TheManWithPC]

Jeesh. Haavani sulkivat pari viikkoa sitten yliopistollisessa sairaalassa. Antibioottikuuri päällä vielä ja kaikki näyttää erinomaiselta.

Haava suljettiin tukiompeleilla (madrassi) ja tikeillä. Reunoja oli hiottu jotta reunat tarttuisivat toisiinsa paremmin kiinni. Kummatkin ompeleet on poistettu. Jäljellä on enää tikkien aiheuttamat reijät jotka ovat jo hyvin umpeutumassa päin. Itse päähaavaa ei enää ole [x0x]

Kirurgi arveli syyksi haavan yläosaa jossa joku lihas olisi ollut kireällä ja estänyt ihoa sulkeutumasta. Heitti myös arvioksi että iho myös saattoi loppua kesken.
Samapa tuo, tilanne näyttää kuitenkin hyvältä pitkästä aikaa. Varovasti on nyt otettu ja nyt olen pikku hiljaa parin viikon tauon jälkeen uskaltautua istumaan. Erikoisinta on tuo että en ole huomannut istuvani näin hyvin 5 vuoteen. Mitään paikkaa ei kolota tai paina. Tuntuu että paise olisi ollut pitempään siellä riesana.

Tsemppiä teille kaikille! Virallisen diagnoosin saan heinäkuun lopussa paranemisesta. Vihdoinkin pääsen aloittamaan opiskelut täyspäiväisesti ja lomailemaan

 

[urandom]

Nyt ollaan leikkausjonossa jorviin. Lääkäri kenen luona kävin löysi 4 sinus käytävää joista syvin oli noin 4cm pitkä. Kuulema tekevät tuolla avoimella leikkauksen johon en kyllä tule suostumaan. Kuulema laittaa toivomuksen että saisin plastiikkakirurgin leikkamaan että operaatio tehtäisiin jollain "flap" tavalla josta ihoa siirretään haavaan tjsp.

Miten voi olla ettei täällä kukaan ole kuullutkaan noista muista tavoista.

Diacorissakaan ei pahemmin tunnu olevan ketään kuka edes tietäisi lääkärin joka aiheeseen olisi perehtynyt.

Täytyy vielä soittaa tuonne keski-suomen keskussairaalaan jos saisi vaikka jonkun noista kirurgeista kiinni. He voisivat jonkun täältäpäin tunteakkin. Tai jos joku heistä leikkaa sitten yksityisellä puolella.

 

[TheManWithPC]

Täytyy vielä soittaa tuonne keski-suomen keskussairaalaan jos saisi vaikka jonkun noista kirurgeista kiinni. He voisivat jonkun täältäpäin tunteakkin. Tai jos joku heistä leikkaa sitten yksityisellä puolella.

Älä missään nimessä suostu leikkaukseen ilman plastiikkakirurgin arviota!

Sanon jo omasta kokemuksesta että ilman erittäin pätevän plastiikkakirurgin arviota, olisin varmasti jo neljännessä avoimen tekniikan leikkauksessa. Monelle rivikirurgille tuntuu joskus käsittämättömän ylitsepääsemättömältä lähettää potilas mihinkään erikoisalan konsultaatioon jos ensimmäinen leikkaus epäonnistuu.
Jos oikein muistan, niin Bascomin totesi että jos ensimmäinen avoimeksi jätetty haavan parantuminen epäonnistuu, niin onnistumisprosentti seuraavassa avoimessa leikkauksessa on vain 10% luokkaa.

"No jos nyt tällä kertaa onnistuisi" ei oikein kovin mielellään jaksaisi kuunnella kirurgin suunnitellessa uutta avointa leikkausta.
En tiedä johtuuko tämä monen kirurgin tietämättömyydestä uusia leikkaustekniikoita kohtaan vai käykö ammattiarvon päälle konsultaatio pyyntö?

Koitahan kestää. Kyllä tämä tästä [o+o]

 

[Kirsi]

Ou jee!

Oon käynyt jo pitkään lueskelemassa noita pilonidal.org sivuja, mutta jostain syystä oon aina jättänyt nämä keskustelualueet katsomatta. Nyt päädyin tänne ihan toista kautta. MAHTAVAA, että tämä on täällä!

Itse oon seurustellut takamukseni kanssa jo vajaat 15 vuotta, välillä enempi välillä vähempi. Nyt vihdoin tänä kesänä leikattiin, elokuun kuumimmilla helteillä tottakai Lääkärin mukaan poistettiin "laaja alue". Oli tarkoitus jättää auki paranemaan, mutta lopulta kuitenkin muutamalla rouhealla tikillä suljettiin. Täällä taannoin T20 kirjoitti, että myös hänellä oli iso haava suljettu tikeillä. Huomasin, että meidät on leikattu samassa sairaalassa, liekö sitten tapana siellä tehdä näin. Jotenkin oletin, että ois tullut yksi suora haava, mutta se onkin niin kuin u-kirjain väärin päin. Lähtee toisesta kankusta, nousee ylös, kaartaa häntäluun yli ja laskee toiselta puolen taas alas. Kellään muulla tämmöistä? Toinen puoli tarttui hyvin kiinni, siinä enää pintahaava, toinen puoli jouduttiin avaamaan ja sitä nyt hoidetaan loppuun asti avoimena. Toivottavasti se loppu on tosiaan sitten LOPPU ja pääsisin jo rauhaan tämän asian kanssa.

Tsemppiä kaikille persausvaivaisille! Koitetaan saada hermot riittämään!

 

[DanielK]

Hi guys

Sorry for borrowing your thread. I am from sweden so i dont speak finnish .

Anyway has anyone here had cleft-lift in Finnland because I got a PM that said there were some doctors doing it there? If there is, whats your experience, where did you get it and from which doctor etc.

Too bad doctors in Sweden dont do this procedure, cant understand why. I found some doctors on that list in Denmark, maybe I will give them a try...

Thanks

 

[Salama]

No niin, moro.

Mun ensimmäinen postaus...pitäsköhän jo jännittää?

Mua on vaivannu tää mun perse jo vuodesta -99. Silloin tuli ensimmäisen kerran häntäluun päältä käsittämättömän kipeeks ja paikalliset lääkärit puhu vaan paiseesta, joka sitten "huolellisen kypsytyksen jälkeen" avattiin ja puristeltiin tyhjäks. Ei se siihen loppunu. Kivut jatkui vaikka tulehdus hieman rauhottukin. Siitä lähtien vaiva on pysyny ja alkuaikoina oli yleensä melko huomaamaton. Isommat vaivat alkoi 2001 kun duunit muuttu istumätyöks. Tällä hetkellä vuoto on melkein päivittäistä ja elämä ei oo helppoo sen takia. Ajattelin sitten lopettaa paikallisen terveyskeskuksen rääkkäämisen aiheesta ja vingun lähetteen keskussairaalaan. Toivotaan, että siellä asiaan suhtaudutaan "vakavammin".

Ens viikolle on varattu terveyskeskukseen aika siinä toivossa, että saisin lähetteen ja pääsisin kahdeksan vuoden v*tutuksen jälkeen eroon vaivastani. Paikallinen terv.keskuslääkäri vaikutti ainakin tietävän, että tämmöisissä tapauksissa tehdään varjoainekuvauksia ja leikellään isoja siivuja pois persiistä. Saa sit nähä mitä mieltä keskussairaala on. Joka tapauksessa ensi askel on nyt otettu ja aika suurelta osin on kiittäminen tätä foorumia...ilman teitä tietoni olisivat olleet paljonki suppeammat. Kiitos.

Keskiviikon jälkeen tiedän jo millä aikataululla edetään ja saanko edes sitä lähetettä jatkotutkimuksiin. Meinasin vielä tinkiä, että plastiikkakirurgin konsultaatioo ei sivuuteta. Palataan aiheeseen.

 

[pattipera]

Terve vaan kaikille! Kaksi ja puoli vuotta olen nyt vaivasta kärsinyt ja vajaan viikon päästä on ensimmäinen leikkaus tulossa. Selkäpuudutuksella tehdään todennäköisesti ja toivottavasti se haava suljetaan jotta ei menisi koko kevät haavan kanssa tuhertaessa. Hieman jännittää tuo operaatio mutta se lienee normaalia.
Aion kyllä yrittää noudattaa noita edellä mainittuja ohjeita että ajelee karvat pois ja hyvää hygieniaa pitää yllä jatkossa. Toivottavasti kaikki menisi hyvin.
Sairaslomaa luvattiin 2-4 viikkoa, katsotaampa kuinka käy.

 

[TheManWithPC]

Tervehdys pattipera!

Kyllä se siitä menee, jos itse operaatio jännittää paljon leikkauspäivänä, niin esilääkitystä pyydät ihan kiltisti. Itse en tarvinnut kun en edes silloin arvannut mihin olin lähtenyt

Tässä pikku vinkkejä.

-Tupakan polttaminen on kiellossa. Siitä ei tule kuin vahinkoa.

-Leikkauksen jälkeen suosittelen että syöt tosi paljon proteiineja (1g-1,5g painokiloa kohden), tämä auttoi minua nyt viimeisen leikkausarven (alle 0,5cm) parantumiseen, joka junnasi nyt 4 kuukautta. Proteiinit ovat solun rakennusaineita, ja ne on ehdottoman tärkeitä tässä parantumisessa. Tämä kannattaa ottaa ihan aikuisten oikeasti tosissaan. Esimerkiksi. palovammapotilaille proteiinin tarve on melkein tuplat tuosta 1g-15g painokiloa kohden ohjeesta.

-Se hygienia on myös erittäin tärkeää, itse käyn joka aamu suihkussa ja lenkkeilyn jälkeen. Lenkkeilyä, joka parantaa verenkiertoa, voisi suositella muutaman viikon jälkeen, varoen kuitenkin ettei haava kärsi tai haudu. Pitkäaikaisella istumisella pakaravako hautuu helposti ja silloin tulee ongelmia. Istumista ei kuitenkaan voi ja kannata välttää, yritä vain etsiä sopiva istuma-asento jossa painetta takapuolelle ei tule. Yritä nukkua mielellään mahalleen tai kyljelleen, ettei haavaan aiheudu painetta selälleen maatessa.

-Leikkauksen jälkeen vaadi joka tapauksessa lääkärinkontrollia ja haavapoliklinikalle lähete (varmuuden vuoksi mikäli ongelmia tulee parantumisessa). Minulle ei tarjottu mitään kontrollikäyntiä kirurgian poliklinikalle tai ehdotettu haavahoitajaa. Jouduin itse selvittämään kaiken tk-lääkärin avulla.

Aluksi homma voi tuntua vaikealta, mutta lopputulos ratkaisee ja lämmittää mieltä

 

[pattipera]

Morjens vaan Manwiththe PC ja kiitos vinkeistä. Just tänä aamuna kävin ostaa raejuustoo josta löytyy proteiiniä ihan kivasti. Ja marjarahkaakin voisi tehdä.
Pesulla olen tietenkin käynyt tähän asti kaksi kertaa päivässä, iho vaan ei oikeen tykkää tuosta pesemisestä mutta en anna sen häiritä, rasvoilla siitä selviää. Nyt vaan pitää jatkossa pestä paremmin pakaravako.


Eilen olin leikkauksessa ja homma meni ihan kivasti.
Lääkäri tutki ennen leikkausta ja ehdotti että tehdään paikallispuudutuksessa selkäpuudutuksen sijaan kun on sen verran pieni alue operoitavana. Mikäs siinä, parempihan se niin on kuin että käytetään tehokkaampaa anestesiaa. Säästyy mahdolliselta päänsäryltä ja riskeiltä. Sairaslomaa kirjoitettiin viikko ja koska antibioottia ei annettu ollenkaan niin tässä jännitän että näinköhän haava tulehtuu ja homma pitkittyy.